Mitä jäi mieleen?

Taidemuseo ONNIssa vieraileminen pyörätuolia käyttävän suomenkielentaidottoman näkökulmasta ajateltuna oli mielenkiintoinen kokemus. Monet tällaiselle kävellen liikkuvalle ja suomenkieltä sujuvasti ymmärtävälle itsestään selvät asiat eivät välttämättä olekaan ongelmattomia jos käytössä on pyörätuoli tai välissä on kielimuuri.

Joensuun taidemuseo ONNIssa esteettömyyttä tältä kannalta on huomioitu, mutta myös parantamisen varaa löytyy. Suurin epäkohta on mielestäni hissi, sillä sen käyttäminen ilman avustajaa voi olla mahdotonta.

Museorakennus on vanha, mutta pienilläkin muutoksilla esteettömyys olisi taas hieman paremmalla tasolla. Esimerkiksi kynnykset näyttelytilojen välissä herättävät minussa ihmetystä. Niiden poistamisella olisi helpottava vaikutus pyörätuolilla liikkumiseen. Toivoisin myös selkeämpiä opasteita WC-tiloihin ja hissille.

Taidemuseosta on sen suomenkielisillä nettisivuilla saatavissa todella kattavasti tietoa. Näiden kääntämisellä englanniksi museokäynnin suunnitteleminen suomenkielentaidottomalle kävisi helpommaksi. Museo voisi myös houkutella enemmän, kun siitä saisi enemmän informaatiota etukäteen. Kummallakaan kielellä en kuitenkaan löytänyt asiaa esteettömyydestä, joten sitä toivoisin lisättäväksi.

Näyttelytilojen opasteissa kerrotaan myös englanniksi, mitä tilassa on.

Museon henkilökunta vaikutti ystävälliseltä ja palvelualttiilta, joten uskon, että tarvittaessa heiltä saa apua esimerkiksi hissin oven kanssa tai ulko-ovesta kulkemisessa. Kuitenkin lähtökohtana tulisi mielestäni olla se, että museossa voi vierailla mahdollisimman itsenäisesti, eikä kenenkään tarvitsisi olla toisesta riippuvainen varsinkaan, jos asiaan voidaan kohtuullisilla toimilla vaikuttaa.

Näyttelytilat

Taidemuseo ONNIn näyttelytilat ovat avaria ja töiden katselulle on runsaasti tilaa. Teokset on valaistu hyvin, yläviistosta tuleva valo ei häikäise pyörätuolin käyttäjää.

Osa vitriineissä olevista töistä on hankalasti lähestyttäviä pyörätuolilla.

Tämä vitriini on pyörätuolista katsovan kannalta hyvällä korkeudella ja tasossa olevan kuvailutekstin pystyy lukemaan myös pyörätuolista käsin.

Tämä vitriini on edellistä korkeampi ja tasossa olevan tekstin lukeminen voi pyörätuolista olla mahdotonta.

Erilaisia vitriinejä käytävän varrella.

Tämä pikkuvitriini on söpö, mutta sen sisällön hahmottaminen helposti onnistuu vain seisaaltaan.

Teosten tekijät ja nimet on pääsääntöisesti kerrottu teoksen vieressä. Osa näistä on vain suomeksi, mutta joissain näyttelytiloissa teosten nimet ja esimerkiksi materiaalit on käännetty myös englanniksi.

Vaihtuvan näyttelyn kuvailutekstit on kirjoitettu vain suomeksi.

Pysyvissä kokoelmissa nimet on käännetty myös englanniksi.

Joissakin näyttelytiloissa oli esillä painettua materiaalia, jossa kerrottiin teoksista ja taiteilijoista. Tällaiset materiaalit ovat käteviä, sillä niitä voi ottaa käteen ja lukea missä itselle parhaiten sopii.

Tietoa oli tarjolla sekä suomeksi että englanniksi.

Vierailuni ajoittui Kaa(M)os-tapahtuman päivälle. Tapahtuman ohjelma oli saatavilla sekä suomeksi että englanniksi.

Liikkuminen museossa

ONNIn kerrosten välillä voi liikkua portaita pitkin tai hissillä. Hissi on osoitettu selkeällä kyltillä, mutta kyltti on ainoastaan suomen kielellä. Museon kartassa hissi on kuitenkin ilmoitettu myös englanniksi.

Kartassa hissi sekä eri näyttelytilojen sisällöt on esitetty myös englanniksi.

Hissi on yksin pyörätuolilla liikkuvalle ongelmallinen. Hissi sijaitsee syvennyksessä ja ovi on painava, jolloin sen avaaminen pyörätuolista käsin on todella haastavaa. Ovessa on kyllä aukipitotoiminto, mutta oven sulkeminen hissiin päästyä voi myös muodostua ongelmaksi, sillä siinä ei ole käsijohdetta, josta sen voisi vetää kiinni hissin sisällä ollessa. Myös hissistä poistuminen ilman avustajaa voi olla vaikeaa, sillä ovi on raskas. Nämä seikat voivat tehdä Taidemuseo ONNIssa vierailemisen ilman avustajaa mahdottomaksi. Olisikohan hissiin mahdollista asentaa liukuovi? Se helpottaisi sen käyttämistä huomattavasti.

Hissin painonapit tulisi sijoittaa vähintään 400 millimetrin etäisyydelle nurkasta, mikä ei tässä hississä toteudu. Hissin painikkeissa tekstit ovat vain suomeksi.

Taidemuseon käytävät ovat leveät ja lattiamateriaali tasaista, joten pyörätuolilla liikkuminen on helppoa. Oviaukot ovat pääsääntöisesti leveitä. Kuitenkin osassa näyttelytilojen oviaukoista on korkea kynnys, jonka ylittäminen pyörätuolilla on haastavaa. Myös matot joissain tiloissa aiheuttavat haastetta kelaamiseen.

Kynnys hankaloittaa tilaan siirtymistä.

ONNIn aulassa

ONNIn aulassa sijaitsevat naulakot, info-tiski sekä sisäänkäynnit WC-tiloihin ja museon kauppaan. Naulakoita on erilaisilla korkeuksilla, joten pyörätuolistakin käsin on mahdollista ylettyä jättämään takkinsa narikkaan. Pyörätuolin käyttäjälle sopiva naulakon korkeus on 120 cm. Myös lukollisia säilytyslokeroita on pyörätuolin käyttäjän kannalta sopivalla korkeudella.

Valaisimet oli aseteltu naulakoiden alle Kaamos-tapahtuman vuoksi. Ne vaikeuttavat naulakon lähtestymistä pyörätuolilla, mutta eivät ole siinä normaalisti.

Taidemuseon info-tiski ja lipunmyynti sijaitsee aulassa, suoraa reittiä ulko-ovelta eteenpäin. Asiointitiski on korkealla, mutta alempana on taso, jolle on mahdollista esimerkiksi laskea tavaroita. Pyörätuolin käyttäjä voi joutua kurottamaan aika korkealle ylettääkseen ojentamaan kassahenkilölle esimerkiksi pääsymaksurahan.

Info-tiskissä mainitaan englanniksi "Tickets" ja tiskiltä on saatavana myös englanninkielisiä esitteitä museosta.

Museon WC-tilat sijaitsevat tässä sisääntulokerroksessa. Miehille ja naisille on erilliset vessat, mutta mainintaa inva-WC:sta ei ole. Kuitenkin sisällä WC-tiloissa toinen kopeista on mitoitettu suuremmaksi, jotta sinne mahtuu myös pyörätuolilla. Toivoisin, että inva-WC olisi selkeästi merkitty. WC-istuimessa ei ole käsinojia, jotka helpottaisivat istuimelle käymistä ja siitä nousemista. Ovessa ei myöskään ole käsijohdetta, joka helpottaisi sen sulkemista.

Aulatilojen lattia on tasainen, eikä siinä ole kynnyksiä. Käytävä on leveä ja pyörätuolilla mahtuu kulkemaan hyvin. Aulatilasta on myös käynti alakerran näyttelytiloihin. Tämä siirtymä on sujuva leveällä oviaukolla ja ilman kynnystä.

Saapuminen taidemuseoon ja sisäänkäynti

Taidemuseon vieraille ei ole merkitty yhtäkään vammaispysäköintipaikkaa. Sisäänkäynnin ympäristössä on runsaasti tilaa, johon auton voi hetkeksi pysäyttää, mutta pysäköinti siihen ei ole sallittu. Kaikki pihan parkkipaikat on merkitty "Sallittu vain erityisluvalla" -kyltillä. Luultavasti tällaisen luvan voi saada museon tiskiltä, mutta heikommin liikkuvalle tästä aiheutuu paljon ylimääräistä edestakaisin kulkemista, jos ensin pitäisi pysäköidä, tämän jälkeen mennä sisään museoon hakemaan pysäköintilupa, palata viemään lupa autolle ja tämän jälkeen museovierailu pääsisi alkamaan. Tästä klikkaamalla lisätietoa esteettömistä pysäköintipaikoista.

Taidemuseo ONNIn piha on pääosin asfaltoimaton. Kulkureitit ovat hiekkakäytäviä, mutta irtohiekkaa ei kuitenkaan ole paljon. Asfaltti tai laatoitus olisi kuitenkin pyörätuolilla helpompi kuljettava.

Museon sisäänkäynnille johtaa luiska, jossa on käsijohteet molemmin puolin. Tasanteella on tilaa pyörätuolilla kääntymiseen, mutta sitä voisi olla toki enemmänkin, koska tasanteelta alkavat portaat, joihin on vaarana tipahtaa. Ulko-ovien edessä oleva ritilä on upotettu laatoitukseen, mikä helpottaa sen ylittämistä pyörätuolilla.

Ovelle johtavaa luiskaa ei ole katettu, mikä aiheuttaa sen, että se voi olla pakkasella vaarallisen liukas. Ulko-ovi on painava, eikä siinä ole automaattista avaustoimintoa. Pyörätuolin käyttäjän voi olla mahdotonta päästä ovesta sisään ilman avustajaa. Oven vieressä on kuitenkin ovikello. Sen käyttöä ei ole mitenkään ohjeistettu, mutta kuvittelisin, että sitä soittamalla joku tulisi avaamaan oven. Tästä klikkaamalla lisätietoa luiskalta vaadittavista ominaisuuksista.

Sisäänkäynnin sisäpuolella on portaat, joiden vieressä luiska. Luiska on portaiden sivussa, sille päästäkseen on koukattava eteisessä kapealle ovelle. Luiska vaikuttaa melko jyrkältä.

Seuraavassa postauksessa tarkastellaan museon eteistä ja palvelutiloja.

Museokäynnin suunnittelu

Joensuun taidemuseo ONNIsta löytyy tietoa englanniksi osoitteesta http://www.joensuu.fi/artmuseum. Osion etusivulla kerrotaan, mitä näyttelyitä museossa on tällä hetkellä ja esitellään ajankohtaiset poikkeukselliset aukioloajat. Plan your visit -osiossa kerrotaan selkeästi museon aukioloajat sekä sisäänpääsyn hinnat.

Netistä ei löydy informaatiota siitä, miten pyörätuolin käyttäjät ja esteettömyys ylipäänsä on huomioitu museossa.

Museon kotisivuilta löytyneen informaation perusteella on mahdollista suunnitella käyntinsä ajankohta ja olla varautunut sisäänkäynnin hintaan, mutta toivoisin vielä lisäinfoa museoon saapumisesta ja siitä, kuinka esteettömyys on museossa huomioitu.

Esteettömyyttä havainnoimaan

”Olen pyörätuolissa, en ymmärrä suomen kieltä ja haluan lähteä tutustumaan Joensuun taidemuseo ONNIn tarjontaan. Pärjään englanninkielellä ja lähden museoon ilman avustajaa.”

Tähän rooliin eläydyn retkelläni Joensuun taidemuseo ONNIin. Kierroksellani tarkkailen sitä, kuinka käyntini sujuu rakennetun ympäristön sekä kielitaidottomuuden kannalta. Museon lisäksi arvioin sitä, kuinka käynnin suunnitteleminen ja ennakkotiedon etsiminen onnistuu museon nettisivuilta.

Havainnointirunkoni koostamisessa hyödynnän Kulttuuria kaikille -sivustolta löytyvää Saavutettava näyttely -opasta. Lisäksi tulostan mukaani Museoiden esteettömyyden tarkistuslistan, jota hyödynnän sopivin osin.

Havainnointini kohdistuu seuraaviin asioihin:

•  nettisivujen englanninkielisen osion kattavuus ja tiedon löytämisen helppous (saapuminen, palvelut, hinnat)
• opastekylttien ja esitteiden kieli
•  museoon saapuminen ja siellä liikkuminen pyörätuolilla (parkkipaikka, piha-alue, sisäänkäynti)
• lipputiski, narikka, wc-tilat, kerrosten välillä siirtyminen, näyttelytiloissa liikkuminen, luiskat, lattiamateriaalit
• teosten kuvailutekstit
• teosten asettelu ja valaistus pyörätuolia käyttävän näkökulmasta
• teoksille varattu katselutila
• ovet ja kulkureitit (ovien leveys vähintään 85 cm, mieluiten 120 cm)
• vitriinit (onko niiden alla tyhjää tilaa, jotta pyörätuolilla pääsee lähelle)